Hook me up

Noniin mun näistä parista päivästä vaan semmosta, että keskiviikkona olin Helsingissä ostoksilla ja tarkoitus oli ostaa vähän lämmintä vaatetta ja sieltä sitten tuli mukaan kaulahuivi (Only), takki tai mikä toi on (Gina Tricot, ps kamera ei halunnu näköjään tarkentaa). Eilen taas mentiin Cristan ja Nean kanssa Jumboon ja käytiin leffassa katsomassa Ted, ja samalla siinä mukaan lähti tuo sormus (H&M). Nyt, tänää, perjantaina... perus koulupäivä meillä, leikittiin Oonan iPhonella. Ja ei vielä hajuakaan mitä oon tekemässä tänää, kait se pitää soitella ihmisille ja kysellä. Ei kummempia, koitan postailla viimeistään sunnuntaina mun viikonlopusta!

Hymy pyllyyn

Noniin, kaveripostaus alempana ja tähän vähän eilisestä. Eli en ollut koulussa, koska aamulla mulla oli tosi huono olo ja muutenkin kova flunssa, enkä päässyt lähtemään sitten kouluun. No päivää kohden rupesi olla jo parempi olo ja olin luvannut viedä siskon lapsen synttäreiden kunniaksi leffaan, ja vein sen eilen sitten katsomaan Urheaa. Ennen leffan alkua kävin Spiritistä ostamassa ylimmässä kuvassa olevan paidan, joka makso 25e. Tänää kummempia, flunssassa vieläkin, mutta pääsin lähtemään kouluun.. siellä sitten se hupi vasta alkoikin kun oltiin ihan eksyksissä Janin ja Juuson kanssa, että missä meiän liikkatunti oikein on, hirveetä ravausta. Syönyt, levännyt, koneella oltu ja seuraavaksi varmaan kamppeet kasaan ja ulos.

I got my friends

Ajattelin pitkästä aikaa tehdä erityisemmän postauksen, joka kertoo parhaista ystävistäni!
Ilman näitä ihanuuksia en jaksaisi nousta aina uuteen aamun, ilman näitä höpönassuja mulla ei olisi varmaan koskaan hymy huulilla... Ilman näitä en voisi elää. Yhdessä tehty, koettu, nähty, tunnettu, haistettu, maistettu vaikka ja mitä! Ystävät aina huolehtimassa ja auttamassa, niin kuin myös tukemassa monissa asioissa.

Aloitetaanpa Cristasta. Ollaan tunnettu seiska luokalta asti eli noin 4 vuotta. En tosin muista, että miten tutustuttii, kait jotenkin Sannan kautta mutta anyway. Cristan kanssa tullut puuhasteltua eniten näiden vuosien aikana. Sinänsä hyvä asia Cristassa on se, että molemmat me tykätään melkein kaikista samoista asioista. Musiikkimaku, vaatemaku, no karkkimaku heittelee kun ite en oo mikää karkkihirmu toisinkuin Crista.. leffamaku, tykätää molemmat lävistyksistä, tatuoinneista, vanhat jenkkiautot on mieleen, miesmaku.. nojaa. No mutta kuitenkin, aika samoilla tasoilla mennään. Päädyttiin jopa Cristan kanssa samalle luokalle siinä 7-8 luokan aikaan ja siitä lähtien sitten melkeinpä ne parhaimmat kaverukset oltu. Mitä me usein tykätään Cristan kanssa tehdä: käydä Helsingissä kiertelemässä ja kahvilla, valokuvailemassa, shoppailemassa, käydä uusissa paikoissa missä ei ole vielä tullut käytyä, matkustella (siis ihan täällä Suomessa), kokkailla.. voi että kun niitä on niin monta ettei edes kaikkea muista. Ollaan molemmat tosi vammaisia... siis ihan oikeasti, jos meitä ei tunne kunnolla vielä niin hyvä, koska kahdestaan me ollaan semmoinen kaksikko että. Meillä on itseasiassa tosi paljon yhteistä Cristan kanssa. Tykätään molemmat nolata toisemme jotenkin, tehdä kaiken maailman piloja toisille ja muuta maailman ja taivaan väliltä. Cristassa pidän eniten: silmistä, ne on upeat joita vielä pääsee korostamaan sen ihanat ripset. Huumorintaju, tyhmää, pervoa.. mitä ikinä se sanookin se on melko usein mulle hauskaa. No ylipäätänsä koko ihminen, tiivistettynä pariin sanaan: ihana, tärkeä, hupsu ja mielipuoli! Cristan avulla oon nähnyt maailmaa, saanut tietää juttuja mistä en ole ennen tiennyt, nähnyt uusia asioita, saanut pitää hauskaa, saanut tietää ittestäni myös jotain (rajoja, jne.) ja vaikka mitä. Jos multa kysytään kuka on se mun parastoverini niin vastaan, että Crista ehdottomasti.

Sitten Maria. Ollaan tunnettu myös noin 3-4 vuotta, ja siitä asti kuin pikku- ja isosisko. Yhdessä vaiheessa meitä sanottiinkin kaksosiksi ja moni sekoitti meidät liikentteessä.. mulle tultiin sanomaan ''Joo näin sut tänää siellä'' sitten oon joutunut vastaamaan ''Joo muuten hyvä mut se oli Maria''. Monta kertaa myös moni on tullu kyselemään, että ollaanko oikeasti sisaruksia, mutta jos jotkut vieläkin luulee niin ei olla. Huomasin itsekkin, että meidän samannäköisyyttä yhdisti silmälasit, hiusten väri oli melko sama joskus, vaatetyyli ja jne. Huomasin myös, että meillä oli melkein samassa kohtaa luomet huulten yläpuolella, mutta eripuolilla. Jopa kerran Marian poikaystävä, poikaystävän kaveri luuli mua Mariaksi, jopa mun äiti ja se oli jo hauskaa. Maria on ylienerginen ja ihana persoona. Oikeasti ei ole varmaan päivää milloin Maria olisi väsynyt, tai päivää jolloin en olisi nauranut sen jutuille.  Koskaan ei olla varmaan riidelty, ei ainakaa tule nyt heti mieleen.. Maria on mulle kuin pikkusisko, en ikinä jättäis sitä pulaan, oon aina auttamassa ja tukemassa sitä tarvittavan mukaan. Maria saa aina mut hymyilemään ja pystytään olemaan avoin joka asian suhteen. Mariankin kanssa koettu ja tehty vaikka mitä.. ja niin tullaan tulevaisuudessakin myös paljon lisää. Maria on mua 2 vuotta myös nuorempi, mutta se on meille kuin 16-vuotias, että ei me sitä iän takia jätetä porukasta ulos niin kuin monia muitakaan. Mariassa pidän eniten: sen huumorintajusta, mikä on liiankin hauska. Pelkästä sen olemuksesta tai niin kuin.. siis Maria on Maria ja se on täydellinen tollaisena kuin se on. Harmittaa kyl vähä jos se pääsee mua ennen baariin..

Nea, joka ei tosiaan sitten ole mistään fiksuimmasta päästä. Nean kaa ollaan tunnettu ehkä 1½-2 vuotta, en ole ihan varma. Nea on auttanut ja tukenut mua hirveesti tän vuoden aikana mikä on myös lähentänyt meitä enemmän. Nooh, Nean kaa en niin hirveesti ole päässyt viettämään kahdenkeskeistä aikaa, muuta kuin käyty kahvilla, shoppailemassa ja käyty moikkaamassa tuttuja.. muuten aina ollaan porukassa ja sitten tehdään ja puuhaillaan. Musta tuntuu välillä ettei Nea oo normaali, no okei kuka meistä ois ikinä ihan normaali, mutta sillä ei aina vaan raksuta. Pidän eniten Neassa: sen huumorintajusta myös, sen jutut on joko tyhmiä tai tosi älyvajaita. No mulla tulee nyt näihin koko ajan melkein samoja juttuja kuin edellisissäkin, mutta niin.. no nää kaikki tytöntylleröt keitä tulen luettelemaan tähän on kaikki ihania, huumorintajuisia, älykääpiöitä ja paljon muuta. Nea on tosiaan tosi hyvä kuuntelija ja myös mä olen koittanut parhaani mukaan avittaa joka asiassa. Nea myös tuo aina hymyn huulille, muutaman kerran oon joutunut hymyillä loppuillan ettei ole tullut selkään. Tälläisiä tyttöjä ei monesta puusta tipu.

Sitten vihdoin ja viimein päästiin Tuksuun! Oikealta nimeltään siis Janina, mutta lempinimestä voittekin varmaan päätellä sukunimen. Tuksuun tutustuin vasta ysillä, mikä harmittaa vaikka kyllä siis vietetään paljon aikaa yhdessä ja muuten, mutta ei niin paljon mitä oltaisiin vietetty peruskoulu aikoina. Heti ensimmäisenä Tuksu tuli iloisesti toteamaan, että ollaan ainoot meidän köksän ryhmän tytöt ja siitä se rupattelu lähti käyntiin. Tällä tytöllä samat ominaisuudet kuin ylläolevilla tytöillä, paitsi Janina on meistä se bilehirmu.. missä bileet niin siellä pakko myös olla Tuksu. Meillä vähän sama juttu kuin mulla ja Nealla, ei oikein pahemmin vietetty kahdestaan aikaa, paitsi käytiin kerran solariumissa, syömässä ja vähän ostoksilla. Muuten sama, että porukassa sitten aina nähdään. Tuksu on aina niin ajattelevainen ja hyväsydäminen, hauska ja tosiaankin hupsu.

Noora, jonka olen tuntenut hiekkalaatikolta asti. Nooraan luotan 100%, pystyn puhumaan asioista avoimesti ja kertomaan muita salaisuuksiani. Eli tosiaan ollaan tunnettu iha kääpiökokoisista asti ja tässä vieläkin ollaan. Ainut vaan, ettei Noora asu enää alakerrassa ja molemmat muuttaneet.. paitsi minä tien toiselle puolelle, mutta Noora Länsimäkeen. Porukat vaihtuneet ja muuta, mutta pyritään vielä puuhastelemaan yhdessä ja puhumaan mahdollisimman paljon. Noora myös maailman ihaninta seuraa ja Nooran kanssa varsinkin kokenut VAIKKA MITÄ. En rupea tässä latelemaan niitä, koska niitä on oikeasti miljoona asiaa. Nooran kanssa pystyn olla aina oma itseni, eikä mun tarvitse hävetä joitakin asioita.. jos mulla on joku kerron heti Nooralle, musta tuntuu kyllä, että Noora muutenkin tietää musta eniten juttuja myös niitä henkilökohtaisimpiani. Nooran kanssa vaikka kesähelteet tai tosi kylmät pakkaset, ei meitä estä sitten mikään. Tosiaan nyt ei ole vaan kaikki asiat niin kuin ennen, ajat muuttuvat niin myös ihmiset. Mutta pyrin viettämään tämän ihanuuden kanssa aikaa mahdollisimman paljon.

Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä Sanna, jonka olen myös tuntenut melkein koko elämäni ajan. Sanna on myös yksi niistä suurimmista osatekijöistä mun elämässäni. Nyt vaan myös se, että Sanna muutti viime vuonna Jumalan selän taakse Kemiin, minne sitten pääsen matkustelemaan harvoin ja Sannakin koittaa käydä täällä silloin tällöin. Sannan kanssa myös niistä hulluimpia ja hulvattomimpia muistoja. Sannan muutto oli mulle yks mun elämäni kovimmista hetkistä, en osannu päästää irti. Suurimman osan elämästäni olin Sannan kanssa viettänyt ja sitten 13 vuoden jälkeen jouduin päästämään irti. Muutama kuukaus mulla oli paha mieli, mutta mun oli pakko tottua siihen ettei mikään tule olemaan niin kuin ennen. Suurin osa myös mun saldosta varmaan menee Sannaan. Sannassa pidän eniten: sen kovuudesta, se jaksaa väittää kiven kovaan vastaan. Huumorintaju blaablaa nää samat niin kuin muissakin on ollut! Sannalle mun on myös tosi helppo puhua, koitan itekkin aina avittaa ja hauskuutella sen kanssa. Mulla on itseasiassa kaikki lapsuuden kaverit muuttanut muualle, mutta Sanna oli se joka muutti pisimmälle. Ja varsinkin kun Sanna oli mulle se tärkein, tai no mun on tosi vaikee sanoa, että kuka on ollut mulle tärkein, koska kaikkia mä rakastan ja kaikki niitä parhaimpia ystäviä, mutta Nooran ja Sannan kanssa ollaan oltu semmonen kolmikko aikoinaan ettei mitään rajaa. Harmittaahan se, mutta se kyllä tietää varmasti, että kuinka tärkeä se on mulle ja niin varmasti moni muukin tietää. Nyt koitan kyllä lopetella, hirveesti tekstiä ja suhtkoht samaa settiä tässä vedellyt jokaiseseta.

Oishan mulla ollu vaikka kuinka monta ihmistä tähänkin listaan, mutta tässä nyt parhaimmistoa.

Young forever

Takana ihan mahtava viikonloppu ja nyt sunnuntain vietän flunssaisesti kotona. Perjantai ei ollut niin mahtimahtava, mutta olin siskolla hoitamassa lapsia ja no kyllä oli palkan arvoista. Eilen taas sitten pitkästä aikaa hauskaa ja kova meno. Huomenna jo takaisin koulun penkille... ehkä, saa nähdä helpottaako oloa yhtään. Mulla on ääni ihan lähtenyt, kurkku tosi kipee, hirvee räkäyskä, nenä ihan tukossa ja ehkä jopa kuumettakin tulossa. Tulevalle viikolle koittanut mahdollisen paljon suunnitella tekemistä, näkemään muita kavereita, leffaan tyttöjen kesken ja jne. Saa nähdä taas sitten, että mitkä niistä pääsen toteuttamaan.

Tästä syksy vasta alkaa

Anteeksi hirveästi, en oo taas pitkään aikaan postaillut. Koulut alkanut ja tässäkin on tapahtunut vaikka mitä muutaman viikon sisällä. Koittanut pysyä vahvana joka asian suhteen... tää vuosi ei oo ollut mulle mitenkään onnea tuova. No mutta, koulu onneksi hyvin lähtenyt käyntiin sosiaali- ja terveysalalla. Uusi koulu, uudet jutut, uusia kasvoja ja uusia tuttavuuksia. Koittanut kehitellä paljon tekemistä päiviksi, että saa mielestä pois joitain asioita edes hetkeksi. Viime viikonloppu oli ehkä paras viikonloppu pitkästä aikaa! Tutustunut ihmisiin paremmin, pe-la täynnä yllätyksiä ja actionia, vaikka mitä. Ensi viikonloppua odotellessa jos olisi luvassa vielä hauskempaa. Mutta joo tosiaan, anteeksi etten oo pitkään aikaan postaillut ja ajattelin sen takia tehdä toisen videopostauksen, siis kun olet tehnyt vasta yhden ja ehkä olisi jo toisen paikka, mitäs mieltä olette? Tai jos teillä on muita postaus ideoita niin kommenttia vain tulemaan!

Last day of summer

Elossa ollaan, en ole taas saanut vaan aikaiseksi kirjoitella. Leffassa käytiin Altinin kanssa pitkästä aikaa. Ostin uudet kengät eilen, Spirit storesta 59e. Tässä on nyt viikon aikana sattunut ja tapahtunut, muttei kummoisempia kun en kameraakaan ole jaksanut raahailla mukanani. Viimeinen viikonloppu kesälomaa ja huomenna jo kohti amista! Apuaaaa, saa nähdä heräänkö kun tää unirytmikin on ihan sekasin. Tänää Altinin kanssa, varmaa mennää kävelylle ja muuta, eipä mulla pidempää tekstiä tähänkään ollut.

Hyvä ruoka, parempi mieli

Yllättävän kiva päivä tänää ollut. Aamulla sisko soitti ja tarkisti, että oon varmasti jo hereillä ja laittautumassa. Siinä yhden - kahden aikaa lähdin siskolle, sieltä taksilla hakemaan siskon kaveri jostain täältä Vantaalta päin ja niiltä suoraan Tikkurilan Rossoon. Tilattii siinä alkujuomat, sen jälkeen ruuat ja vielä pari juomat lisää.. oli tosi täyttävä vaikkei saata kuvassa näyttää siltä (tilasin ylemmän aterian: lihapullapasta), ja siskolle kavereineen joku kala annos. Rossossakin vierähti se kaksi - kolme tuntia ja siinä viiden paikkeilla me ruvettiin lähtemään takas kotia päin. Tulin käymään kotona ja en edes hirveen kauaa tässä istunut niin lähdettiin Altinin kanssa käymään Myötätuuli rockissa urheilupuistossa. Siellä sitten niitä tuttuja melkeinpä sateli. Hirveen kauaa siellä viihdytty, katsottiin Steen1 ja juteltiin vielä muutamalle tutulle ja lähdettiin. Nissaksessa me Altinin kanssa vielä haahuiltii, mutta loppujen lopuksi päädyttiin, että lähdetään meille. Mentiin siwan kautta hakemassa pizzaa ja päätin kokeilla purkissa olevaa kiinalaista/thaimaalaista riisiä ja kanaa. Jälleen uusi yö yksinäni, kun täällä ei ole taaskaan muita kotona kuin vaan minä. Huomisesta en vielä tiedä, meiän Forssa suunnitelmatkin jää tällä kertaa väliin, mutta ensi kuussa uusi kruisinki. Nyt elokuvan ääreen ja nukkumaan!

Take a walk

Noniin taas vähästä aikaa! Viikko vierähtänyt taas, ei kai kummempia. Torstaina täytin taas vuosia, 16v. ja no tietty pidin pienet kekkerit meillä... ylin kuvakin on ainoa hyvä otos siltä illalta. Tänää sitten vain kotona ja myöhemmin joskus kahdeksan - yhdeksän maissa Crista ja sen iskä tuli hakemaan mua ja lähdettiin kruisinkiin. Cadillacilla ensin oltiin menossa, mutta sitten tuli hirvee kaatosade ja käännyttiin takaisin hakemaan Volvo tallilta ja Cadi sinne.. tyhmää. No kierreltii ympäri Helsinkiä, käytiin Teboililla kahvilla ja moikkaamassa Cristan iskän tuttuja jne.. siitä Kauppatorille ja siitä lähdettiin käymään yhdessä kahvilassa jossa oli sisälläkin vanhoja jenkkiautoja, tosin se kahvila ei ollut enää auki, mutta autot sisältä nähtiin. Sen jälkeen lähdettiin kotia kohti ja pari suunnitelmaakin suunniteltiin lisää matkalla. Huomenna aamupäivästä sisko vie mut syömään jonkun näköiseen ravintolaan, synttäreiden kunniaksi.. loppupäivästä en ole tosin varma vielä. Sunnuntaiksi suunniteltiin Forssaan lähtöä, kun sielläkin on joku jenkkiauto tapahtuma, grillausta ja sun muuta, tosin kaikki vielä riippuu ihan säästä, että jos päästäis tällä kertaa Cadilla lähtemään. Sen näkee ja voihan tässä suunnitelmat vaihtua. Maanantaina leffaan Altinin kanssa, tooosi pitkästä aikaa ja siitä se lähteekin suoraan töihin ja mä kotiin varmaankin. En tiedä vielä tarkkaan, mutta koitan kirjotella taas pian!